Tuokioita ja tunnelmia joulukuun alkuun...

Hei!
Joulukuu on alkanut ja kaupat on täynnä tavaraa, ihmisiä ja kaikenlaista krääsää...
useilla on hermot kireällä ja vanhemmat tiuskii lapsilleen. Toinen toistaan kimaltelevampia koristeita ja kymmeniä malleja joka lajista monesta maasta... ostoskeskukset pursuilevat tarpeellista ja usein tarpeetontakin joulutarviketta, joululaulut metelin lisänä -  tätäkö joulun täytyy olla?

Jokainenhan asian miettii omalla kohdallaan, itse ainakin menen mieluummin metsään, kuusten huminaan,  luonnon rauhoittavaan huomaan, siellä saan joulurauhan itselleni. No, onhan se toki myönnettävä, että lastenlasten takia tulee touhuttua, ainakin niin kauan kun he ovat pieniä - sitä iloa on vaikea vastustaa...ja lapsien kirkassilmät kalenterin luukkuja avatessa ja pientä jännitystä tontuista kuiskaillessa...

Ensimmäisenä adventtina oli koko meillä porukka syömässä ja laitoimme jo jouluvalot ulos ja kyntteliköt sisälle...
Tein ruoaksi luomulihasta vanhan ajan palapaistia kermakastikkeessa ja mummin muusia oikeista perunoista sekä juureksia ja paria lajia salaattia sekä vielä pienille lisäksi lihapullia, jotka maistuivat murusille...
Jälkiruokana oli Luumu - piparikakku, tässäpä ohje:

Luumu - piparikakku

 

Pohja:

100 g voita

100 g digestive keksejä

50 g mantelijauhoa

50 g piparia

 

Pohjaan sekoita sula voi ja keksinmurut ja mantelijauhe tasaiseksi seokseksi ja painele se irtovuokan pohjalle, jossa on leivinpaperi pohjan ja reunan välissä.

 

Täyte:

8 liivatelehteä ( liota)

500 g bulgarian jogurttia

200 g rahkaa

2 dl Flora Vanillaa

1 1/2 dl ruskeaa sokeria (tavallinen käy)

400 g luumusosetta ( torttutäyte käy)

1 dl sitruunamehua

 

Vatkaa Flora vanilla vaahdoksi, lisää se jogurttiin, samoin rahka ja mausta sokerilla ja luumusoseella. Sulata liotetut, puristellut liivatelehdet kuumaan sitruunamehuun ja lisää seos muun massan joukkoon. Maistele ja lisää sokeria tarpeen mukaan. Tässä ei liikaa sokeria...

Kaada seos pohjan päälle ja laita jääkaappiin yön yli. Irrota kakku ja nosta se lautaselle. Koristele pienillä piparkakuilla tai muulla haluamallasi tavalla. Lisäksi ripottelin vihreää koristesokeria. Tämän helpommaksi kakku ei voi tulla ja oli maistuvaista.



 

Tässä muutamia asetelmia syksyn ajalta tunnelman tuojiksi...

 

 Iltakahvit kaksin...

 

 Valoketju ja hopeasydämet, valkoiseksi maalattu juurakko

 

 

 

Led- sydämet

 

 

 

Joulupöytään harjoitelma vaahteranlehtiruusuista

 

 

 

Pimeän karkotusta etupihalla

 

 

 

 

Ja sitten vieraiden lähdettyä juotiin ehtookahvit...

 

 

 

Tässä tämän kertaiset  jutut...

Kiitos seurasta ja tavataan taas!

 

Marraskuu alkaa...

Hei taas!
Lauantaina aamu oli aivan ihana - aurinko paistoi ja mieli oli korkealla. Siitä vaan sitten lenkkivaatteet päälle ja matkaan...

 

 

Lenkin varrella voi ihailla kaunista syksyä, jos katselee ympärilleen..

 

Jokaisella reissulla ajatukset selkiävät ja taas saapuu  kuin uusi ihminen kotiin...valmiina päivän puuhasteluihin! Vaikka takana oli aika työntäyteinen ja mukava työviikko, nollaus oli paikallaan...minulla siis hikisen lenkin ansiosta!

 

 

 

 

Aamun kuuraa vielä jäljellä...

Ainoa harmi on, ettei lenkillä voi pitää mukana isompaa kameraa mukana, mutta kyllä tästäkin vähän pääsee tunnelmaan...

 

 

Suihkun jälkeen lähdin lähimetsään katsomaan, olisiko vielä suppilovahveroita jäljellä...

ja olihan niitä vaikka muille jakaa. Olivat kyllä ihan koppuroita ja jäässä, mutta aivan mainioita kerättäväksi.

Metsän rauhassa sain nauttia hiljaisuudesta ja muistella läheisiäni, olihan lauantai vainajien

muistopäivä. Mieleen tuli, että toiset käy kirkossa, joskus myös itse, mutta metsä on minulle kuin kirkko, paikka missä voi hiljentyä suuren Luojansa edessä. Ne metsän värit, kymmenet erilaiset vihreät ja kaikki kaunis...eikä vähäisimpänä runsas sienisaalis! Kiitollisin ja rentoutunein mielin oli hyvä lähteä kotiin. Olihan jo alkanut kuulua hirvimiesten pauke jossain kauempana...isäntäkin siellä jossain... Ja varpaat olivat aivan jäässä!

 

Lounaaksi tein herkullisen suppilovahverokastikkeen uunilohen ja puikulaperunoiden kanssa, lisäksi salaattia. Mutta niin oli kiire ja kova nälkä, että unohdin kuvata ateriamme!

 

 

Illan suussa laitoimme kynttilöitä lyhtyihin ja siellä ne paloivat ja karkottivat kaamosta ja pimeää!

Viikolla olin jo käynyt hautausmaalla viemässä omat kynttilät vanhempieni haudoille.

 

 

 

Iltapalaksi olikin "tilattu" katkarapuleipiä. Maistoimme myös ensi kertaa tänä syksynä glögiä.

Vaalea glögijuoma oli vähän makeaa, mutta ihan juotavaa eikä niin mausteista kuin valmiit punaiset.

Joku ehkä olisi kaivannut tilkan alkoholia joukkoon, mutta meillä se meni ihan naturel!

 

Lauantai - ilta menikin sitten saunoessa ja Putouksen parissa. Vielä jaksoi juuri ja juuri katsoa Uutisvuodon ja sitten olikin Nukku-Matin vuoro!

 

 

Kiitos, kun kävit lukemassa blogiani!

 

Kommentit ovat tervetulleita!

 



Tunnelmia tummeneviin syysiltoihin...

Hei taas!
Nyt jos koskaan on aika kynttilöille ja pienelle fiilistelylle. Syksyn pimeys ja loska saavat apeuden aikaan - ennenkuin lumi tulee maahan. Joku viisas ennustaja on kylläkin povannut lumen tulevan vasta vuodenvaihteen jälkeen. Kuka tiennee, jälkeenpäin sitten on helppo sanoa...

 

 

Sisällä on lämmin ja kotoisa olo ja pimenevän illan kunniaksi maistuu omatekoinen leivonnainen.

Suppilovahveroita on kertynyt kuivattuna, pakkasessa ja nyt vielä tuoreena pieni määrä...joten hyödynsin ne ja laitoin täytteeksi sisälle kinkkumurskan ja persiljan kanssa.

 

 

Kinkku - suppilo - juustokiekot

 

1/2 l vettä tai maitoa

50 gr hiivaa

1/2 tl suolaa

1 tl sokeria

1 dl öljyä

n. 7 dl täysjyvävehnäjauhoja

 

Liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon, lisää jauhoihin sekoitetut suola, sokeri taikinaan. Laitoin kuivattua persiljaa taikinan joukkoon. Viimeksi öljy ja vaivaa taikinaa ja kohota.

Kauli taikina levyksi ja laita paistetut, hakatut suppilot ja kinkkumurska päälle, samoin vähän juustoraastetta. Kääri rullaksi ja paloittele paperivuokiin. Kohota hyvin ja voitele munalla ja ripottele vielä juustoraastetta pinnalle. Paista 200 astetta noin 15 minuuttia ja jäähdytä leivinliinan alla.

 

Herkuttele aromikkaan teen kanssa kynttilän valossa mukavassa seurassa...maistuu myös yksin...

 

 

 



 

Joku jossain kaipasi käyttöä kaapissa tai hyllyillä pölyttyville Aalto maljakoille...itse hyödynsin lasimaljakon kauniilla kivillä täytettynä ja päälle votiivituikut...vähän merellistä tunnelmaa sateen ropistessa ulkona!

Vielä ruusuja yksi kuva, ennen kuin ennätän tehdä niistä kransseja ja muuta mukavaa..

Tässä tunnelmointia ennen kuin pääsee kauhuun Halloweenin merkeissä, kohtahan sekin päivä taas koittaa... ja kellotkin siirtyy tunnilla kesään päin! Mutta niistä myöhemmin.

 

 Mukavia syksyisiä ja pimeneviä iltoja kaikille teille!