Heinäkuun retkiä...herkkuhetkiä....

 

 

 

Huh heijaa, heinäkuukin hurahtaa vauhdilla...

ja aika menee näin lomaillessakin ja kai varsinkin silloin!

 

Nyt alkaa olla mansikka-aika

ja nyt nautitaan kesän herkusta sellaisenaan ja jäädykkeenä.

Pakasteeseen pakataan mansikoita jo kohta...

 

Tämä herkku on kevyt ja sopii melkein kaikille,

koska siinä ei ole maitotuotteita eikä jauhoja....

ainoastaan munanvalkuaista ja mansikoita!

 

Eikä ole marjapuuroa, vaikka siltä vähän näyttääkin...

 

 

 

Mansikka sorbetti

1/2 l jäisiä mansikoita

1 dl sokeria

1/2 dl vettä

2 munanvalkuaista

 

 Soseuta monitoimikoneella mansikat, lisää vesi ja sokeri

Valkuaiset yksi kerrallaan koneen pyöriessä

Tarjoile heti tai laita kohmettumaan pakkaseen tunniksi tai pitemmäksi aikaa,

 jos haluat ihan kovaa jäädykettä!

Sokerin määrää voi vähentää, että ei tule liian makeaa....ja riippuu mansikoiden makeudesta.

Myös makeutusaine käy.

Tämä ohje on osittain Marttojem sivuilta!

 

 

 

Vaihtelevan sään kuvaamisessa on ollut tänä kesänä paljon vaihto-ehtoja...

on saanut auringon paistetta,

vettä ja tuulta, joka lähtöön luonnossa on omat värinsä ja hetkensä!

Jokainen päivä on omalla tavallaan kaunis, mutta onhan meitä valittajia, olkoon ilma mikä hyvänsä!

 



Vettä on saatu taivaan täydeltä...

ja koski vain pauhaa...

 

 

 

 

"Silta yli synkän virran"....

kauniiseen saareen kylläkin!

 

 

Timantteja lehdellä...

 

 

Valoa kohti...

 

 

Sitten taas ruoka-asioita, koska kuitenkin on joka päivä syötävä,

niin miksei samalla tekisi myös silmänruokaa...

 

Nyt sopii maustaa ja lisätä mansikoita moneen ruokaan ja makuun...

Lounaaksi tai alkuruuaksi ihana mansikka - kanasalaatti

Alle revittyä salaattia, tomaattia, kypsää kanaa, mansikoita,

auringonkukan siemeniä, paahdettuja leipäkrutonkeja,

sitruuna-oliiviöljykastike...

Kesäistä ja kevyttä...

Broilerin sisäfileitä, kesäkurpitsaa, valkosipulia...

 

 

Päiväkahvit kera vanhanajan vaniljapitkon...



 

 

 

Ja nämä apilankukat ja niiden tuoksu...

kyllä meillä on kauniita kukkia myös luonnossa...

Kohta alkaa metsässä kulkeminen,

 mustikoita poimien ja kanttarelleja noukkien...

joten tein runon hirvikärpäsille!

 

Kuka sitten niitä pelkääkään,

inhottavampia ovat kuitenkin punkit...



Hirvikärpäsille

 

Metsässä on ihanaa,

 kuka sinne uskaltaa.

Hirvikärpäset siellä vaeltaa,

puseron alle usein pujahtaa.

Hiuksissa ne karkeloi,

 selkäpiissä elämöi.

Ei kuole vaikka kuinka litistää,

kohta esiin taas ne vilistää.

Neuvoksi nyt  mikä,

lyheneekö elinikä,

jos ei metsään mennä voi,

 kun kiusanhenget karkeloi???

 

-Maija-Liisa-

 

 

 

Mummin murunen...

Tänä kesänä olen saanut olla lastenlasten kanssa ja nauttia heidän seurastaan.

Kyllä sydän pakahtuu, kun pienet kädet kiertyvät kaulaan...

siinä ei sanat riitä kertomaan tunteita....

 

Ihanaista kesän jatkoa teille kaikille, jotka jaksatte lukea näitä kirjoituksiani!

Kiitos!



Onnea on...

Hei!
Joskus tuntuu, ettei sitä paljoa tarvita, kun voi tuntea itsensä tyytyväiseksi ja onnelliseksi. Arki koostuu pienistä asioista ja jos ei yhtään hiljennä tahtia eikä katsele ympärilleen, jää uskomattomia juttuja huomaamatta.
Näin syksyisin pelkästään tuoksut tuovat mieleen muistoja ja tuntemuksia menneisyydestä. Maasta nouseva mullan ja jo maatuneen kasvuston lemu antaa aavistuksen kesän lopusta. Kuitenkin kypsä sato varmistaa talven yli selviämisen ja taas uuden alun keväällä. Onni on syksyn värikäs aika!
Auringon lämpö poskella jo ilman vähän viiletessä, siinä on onnea ja samalla haikeutta menneestä suvesta. Tuulen leppeä suhina korvissa ja samalla lakanapyykki kuivui pikavauhtia. Mukava on kellahtaa mankeloitujen, raikkaiden lakanoiden väliin, sitä tunnetta voisi kutsua onneksi.

 

 

 

Kaunis on syksyinen lehti....

 

 

 

 

 

Humalan kukinnoissa riittää mettä ampiaisille pitkäksi aikaa..

Ajattelin vielä yrittää tehdä kranssia ulko-oveen - saa nähdä miten onnistuu...

 

 

 

 

Syyskuvia

 

Syksy, ole tervetullut,

nyt koivut keltakultaa

loistaa auringossa,

pihlajat on pelkkää purppuraa

ja vaahterassa ruskalehdet vilkuttaa.

Ruusupensas kantaa kypsää marjahedelmää.

Oi, syksy, vielä pitkään meitä viihdyttämään jää!

 

- Anja Kaipiainen -

Runokirja Villiruusut

 

 

 

 

                      Ruusunmarjasta voi myös yrittää ovikoristetta rautalangan avulla....

katsotaan!

 

 

 

                                                Pihlajanmarjahyytelö odottaa vuoroaan...

 

 

 

 

 

 

 

Arkisia asioita ja tavallista elämää, mutta niistähän se onni koostuu ja mielessä on vielä eräs tärkeä asia, joka tuo elämään suurta onnea, nimittäin lapsenlapset! Ja heistä voi kirjoittaa aivan erikseen ja pitkän postauksen toisella kertaa!

 

Kiitos, kun jaksoit lukea tänne asti! Hyvää viikonloppua!