Näytetään tekstit, joissa on tunniste valokuvaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valokuvaus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Heleä Helluntai!

Huippu hieno sää tänä Helluntaina!
 
Istuin aamulla omalla parvekkeella ja aurinko lämmitti ihanasti ja
lintukonsertti oli mitä mahtavin...
Aurinko kuumensi ihon ja on varottava, ettei heti pala.
 On melkoisen lämmin tässä tuulensuojassa...
Toukokuun viimeinen viikko alkaa ja kesälomat tuossa tuokiossa...
 
 
...tässä maisemaa aamulenkiltä...
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Paistoin päivän piristykseksi Parsapiirakkaa...
Koristeeksi moneen kertaan ryöpättyjä ja paistettuja korvasieniä...
 
Pohja:
100 g voita 
0,5 dl juustoraastetta
1dl vehnäjauhoja
1dl kaurahiutaleita
2dl grahamjauhoja
0,5 dl kylmää vettä
Nypi voi, jauhot ja juustoraaste, lisää vesi ja painele vuokan pohjalle ja reunoille.
Pistelin haarukalla pohjaan reikiä ja paistoin 10 min. 200 asteessa.
 
Kuoritut, kiehautetut parsat asettelin pohjan päälle
 ( keitin parsoja suolalla, sokerilla ja sitruunalla maustetussa vedessä n. 5 minuuttia ja valutin)
ja korvasieniä paistettuna ja tomaatin puolikkaita.
Päälle seos, jossa oli 4 munaa,
ranskankermaa 2 dl, 1dl juustoraastetta, pippuria myllystä, suolaa ripaus,
kuivattua rakuunaa.
Paistoin vielä täytteen kanssa 20 minuuttia.
 
 
 
 
 
Varhaiskaalia en lakkaa kehumasta...on hyvää hiukan paistettuna, porkkanaa suikaleina,purjosipulia, valkosipulia runsaasti ja mausteita maun mukaan...
Paistettua pakasteseitiä tillillä ja sitruunalla maustettuna ja kevätsipulin varsia...
Oli maistuvaa...
 
 
 
 
Keitettyä kukkakaalia ja broilerin suikaleita hyvin maustettuna...valkosipulilla, paprikalla, kurkumalla, carrylla...
 



 
Tässä näkymä parvekkeelta aamuvarhaisella...
ihana järvi kimalteli aamun auringossa...
 männynlatvat heiluvat näin neljännen kerroksen kohdalla...
 


 
 
Aamiainen maistui tuulensuojassa...tarkeni jopa lukea....



Viime viikolla tein tuoreesta parsasta sosekeittoa seuraavalla ohjeella:
 
2 nippua parsaa n. kilo
2 kpl sipulia ( itse laitoin n.3 sentin palan purjoa)
Valkosipulin kynsi
 ( makuasia, mutta parempaa oli ilman, koska parsan ihana maku pääsee oikeuksiinsa)
 
Voissa freesasin sipulit ja parsat puolitettuina ja kuorittuina. Joukkoon raastettua sitruunan kuorta
 n. 1 rkl.
Lisäsin 8dl vettä ja 3 rkl kanafondia ( kasvisliemikuutiot käy)
Annoin kiehua  n. 15 minuuttia ja kaadoin vähän lientä pois ja soseutin sauvavatkaimella seoksen.
Lisäsin keitinliemen ja ranskankermaa 2 dl.
Maustoin suolalla, pippuria myllystä ja persiljasilppua päälle. Koristeeksi olin jättänyt muutaman nupun parsasta!
Oli taivaallisen pehmeää ja maukasta...
Kuvaa en nyt löytänyt...




Rentukkaa ojan pientareella...
 
 
 
Vaatimaton lemmikki on oikea kaunotar...
 
 


Tuoksuvat tuomien, valkoiset kukkaset...
 
 
Lenkkipolulta...
 
 
 
Askelia on tullut lähes päivittäin...
 
 
 
 
 
Näillä tällä kertaa ja palaillaan taas uusin kujein!
 
Kiitos teille kaikille kannustavista kommenteistanne
 ja ihanaista ensi viikkoa kaikille!

 

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Äitienpäivänä -15


Hei taas!
Kovin keväistä ja vehreää näyttää tämäkin päivä olevan! Lintukonsertti on korviahuumaava ja joka puolella kuuluu valtaisa liverrys...pesäntekopuuhat ja parin etsintä on parhaassa vauhdissa...
 
Lippu salkoon kaikille äideille! Myös taivaassa oleville ja jokaiselle muullekin, joka ei ole mitalia saanut, vaikka jokainen äiti sen on ansainnut!

Tässä itsekin odottelen rakkaitani aterialle...jännittää <3
 
 
 
Koivuissa on jo melkoiset hiirenkorvat...
 

 
 
Äitienpäivän aamu-lenkki... 
 
 
 
Valkoiset kukat ovat kauneimpia...
 
 
 
 
Omalle äidille viety ruusut...ikävä on aina vaan, mutta muistot kulkevat mukanani...
 







Kyllä Kehoruokaa on tullut valmistettua ja omatekoista näkkäriä pala päivässä...ja kuten näkyy, myös voita käytän...
Kehokuuri menee jo omalla painollaan ja vaakakin näyttää joka viikko pienempiä lukuja...elämässä on tällä hetkellä paljon muuta, mutta taustalla koko ajan kulkee oman kehon arvostaminen liikunnan ja ruuan kautta...jos et itse huolehdi itsestään, sitä ei kukaan muu voi tehdä puolestasi!
 
Tässä uunibroileria salaatin päällä...

 
Broilerin rintafilettä ja juureksia...
 
Täytyy todeta, etten ole vielä kanaan kyllästynyt.
 Siitä saa nopeasti monenlaista "pikaruokaa"!
 
 
Valkosuklaajuustokakku äitienpäivän kahville
 
 
Päälle mustikoita
 

Jäi kokonaan kuvaamatta siinä hässäkässä äitienpäivän ateria:
pihviä maustevoilla, uunijuureksia ja raikasta salaattia...


 
Aamulenkiltä aikaisemmin tällä viikolla...
Nyt on kyllä luonto kauneimmillaan ja herkät, ihanat värit ympäröivät kulkijaa...
 
 
 
Voimia lenkiltä...
 
 
 
Vesille venosen mieli...
 
 
 
Mummin pikku apulainen sämpylöiden teossa...
 
 
Tässä mummin kuva, ihanaa, jos lapsi näkee minut näin,
kädet ottamassa vastaa avosylin nauravin kasvoin...
(jostain syystä kuvaa en saanut käännettyä)
 
 
 
 
Lahjoja lapsilta....ihana reppu ja mikrossa lämmitettävät tossut!
 
 
Ihana päivä....onni on omat lapset ja lapsenlapset!
 
 


 
Näin tällä kertaa...kohti uusia haasteita ja elämää!
 
Nyt on lähdettävä eteenpäin yksin, mutta ei yksinäisenä!
 
 
Ajatus lopuksi:
 
" On kaksi päivää, joista ei kenenkään pitäisi koskaan kantaa huolta,
 ne ovat eilinen ja huominen!"
 
- Robert Jones Burdette -
 
Kiitos kommenteista ja ennenkaikkea kiitos teille lukijoille!
 Nöyränä ihmettelen....
 
 
 
 

torstai 30. huhtikuuta 2015

Maisemia ja muutoksia...

Vappu - aamua!

Lunta on osassa armasta kotimaatamme, mutta onneksi sitä ei koleasta ilmasta huolimatta aamulenkillä näkynyt! Mitä nyt rankka sadekuuo yllätti...



 
Töitä, töitä ja viel' kerran töitä....tämä viikko on mennyt ahkerassa aherruksessa, mutta on ollut upeaa, kun jaksaa ja on pirteä!  Osansa on kyllä liikunnalla ja jo rutiineiksi tulleilla vitamiineilla ja hivenaineilla! Kiitos FitLine!
Toisaalta, osalla ihmisiä ei ole mitään työtä ja joillakin aloilla otetaan kaikki irti ihmisten jaksamisesta...vakituisessa työssä olevat on todella kovilla!
 
Mutta olen ehtinyt sentään valokuvaamaan ja laittamaan kehoruokaa lähes joka päivä!
 
Kun pitää silmänsä auki kulkiessaan, voi tallentaa jonkin lumoavan sekunnin kameralle...
Ja monesti huomaa, että se hetki on joskus tosi lyhyt....ei aina ehdi edes autolla pysähtyä, kun se paras on jo ohi...
 
Tässä työmatkalla napattu hetken kauneus...





Valo vaihtuu ja taas on erinäköistä...

 
Taivaan värit moninkertaistuvat joen pintaan...


 
Rantasaunan veteen heijastuu vastarannan puut... 
 
 
 
Joka päivä on erilainen taivas...
 
 
 
Kehoruokaa on valmistettu, mutta onko ollut niin nälkä,
ettei ole ehtinyt ottaa kuin muutaman kuvan...
Vaikka toisaalta, isommasta annoksesta on riittänyt usealle aterialle,
kiireiselle kuitenkin aina valmista ruokaa!
 
 
Juurespihvit ja uunilohta kera salaatin.... 
 
 
 


  
Joskus voi syödä ihan vapaasti, vaikka mitä....
nyt meni melkein kokonainen tippaleipä ja lasi simaa....
 
 
 
 
 
 
Savusaunan varjot...
 
 
 
 
Olen nyt antanut olla ranteessani tämän aktiivisuusrannekkeen
  1vuoden ja 3 kuukautta ja minua se on innostanut todella hyvin liikkumaan... 
 
Palkitsevaa on seurata Polat Loopin antamia tuloksia...
vaikka aina on parantamisen varaa, mutta hitaasti hyvä tulee!
 
 
 
 
Kyllä, olen saavuttanut huhtikuussa tavoitteeni....ja tästä on hyvä jatkaa... 
 
 
 
 
 
Illan värit... taas erään lenkin jälkeen...
 
 
 
 
 
 
Mummin sydänkäpynen... 
täytyy yrittää kuntoilla ja pitää itsestään huolta,
että mahdollisimman kauan saa seurata pienten murusten elämää...
 
 
 
 
 
Tämän verran tänään ja jatketaan ensi kerralla.
 Luin jostain herättävän lauseen, joka kuului:
 
 
Aion Elää, siihen saakka kunnes kuolen!
 
 
Aurinkoa ja iloa toukokuuhun kaikille teille!
 

torstai 29. tammikuuta 2015

Oven takana...

Hei taas!
Aikojen kuluessa olen kuvannut paljon ovia...niin juuri, suljettuja ovia. Maailmassa on mielettömästi kauniita, erikoisia, mieleen jääviä talojen ovia...
 Ajattelet, että huvinsa  kullakin...joku kuvaa oravia...
Ovia on hauska kuvailla ja vielä hauskempi ajatella, mitä siellä oven takana oikein on...tai mitä siellä on tapahtunut...jokainen näkee suljetun oven taakse omalla tavallaan...mutta mukavaa on kuvitella vaikka mitä tarinoita...mielikuvitus lähtee liikkeelle, jos pysähtyy hetkeksi!



 
Tervetuloa ainakin tähän taloon!


 
 
Osa ovien kuvista on ulkomailta ja en edes muista mistä, mutta kuvien avulla voi palauttaa mieliin matkan tunnelmia ja muistoja... 

 
 
Täälläkin aidan ja muurin takana voi tapahtua mitä vain...ja tapahtuukin!
  



Vanha aitan ovikin on nähnyt monenmoista kulkijaa vuosien saatossa...
onkohan sinne pyrkinyt peräti saattomies yöksi...kukapa tietää..
 
 
 
 Tässä avoimeen oveen heijastuu kaunis varjo aamuauringosta..
 
 
 
 
Vanha kivijalkainen kellari on säilyttänyt paljon tuotteita ja varmasti säilyttää monta salaisuutta..
 
 
 
 
Kesävessa 
 
 
 
Savusaunan tunnelmaa... 



Kirkon ovi on tukevaa tekoa ja monen ihmisen turvapaikka...

 
 
 

 
Mieleen tulee monta tarinaa tämänkin oven takana asuvista...
 
En pitkästytä enempää, koska ovia on tässä vain murto-osa...
Tässä tämän kertainen postaus ja lähipäivinä lisää...
 
Uudet aiheet ja uudet kujeet, toivottavasti tavataan!