Äitienpäivänä -15

Hei taas!

Kovin keväistä ja vehreää näyttää tämäkin päivä olevan! Lintukonsertti on korviahuumaava ja joka puolella kuuluu valtaisa liverrys...pesäntekopuuhat ja parin etsintä on parhaassa vauhdissa...

 

Lippu salkoon kaikille äideille! Myös taivaassa oleville ja jokaiselle muullekin, joka ei ole mitalia saanut, vaikka jokainen äiti sen on ansainnut!

Tässä itsekin odottelen rakkaitani aterialle...jännittää <3
 

 

 

Koivuissa on jo melkoiset hiirenkorvat...

 



 

 

Äitienpäivän aamu-lenkki... 

 

 

 

Valkoiset kukat ovat kauneimpia...

 

 

 

 

Omalle äidille viety ruusut...ikävä on aina vaan, mutta muistot kulkevat mukanani...

 



Kyllä Kehoruokaa on tullut valmistettua ja omatekoista näkkäriä pala päivässä...ja kuten näkyy, myös voita käytän...
Kehokuuri menee jo omalla painollaan ja vaakakin näyttää joka viikko pienempiä lukuja...elämässä on tällä hetkellä paljon muuta, mutta taustalla koko ajan kulkee oman kehon arvostaminen liikunnan ja ruuan kautta...jos et itse huolehdi itsestään, sitä ei kukaan muu voi tehdä puolestasi!

 

Tässä uunibroileria salaatin päällä...

 

Broilerin rintafilettä ja juureksia...

 

Täytyy todeta, etten ole vielä kanaan kyllästynyt.

 Siitä saa nopeasti monenlaista "pikaruokaa"!

 

 

Valkosuklaajuustokakku äitienpäivän kahville

 

 

Päälle mustikoita

 

Jäi kokonaan kuvaamatta siinä hässäkässä äitienpäivän ateria:

pihviä maustevoilla, uunijuureksia ja raikasta salaattia...

 

Aamulenkiltä aikaisemmin tällä viikolla...

Nyt on kyllä luonto kauneimmillaan ja herkät, ihanat värit ympäröivät kulkijaa...

 

 

 

Voimia lenkiltä...

 

 

 

Vesille venosen mieli...

 

 

 

Mummin pikku apulainen sämpylöiden teossa...

 

 

Tässä mummin kuva, ihanaa, jos lapsi näkee minut näin,

kädet ottamassa vastaa avosylin nauravin kasvoin...

(jostain syystä kuvaa en saanut käännettyä)

 

 

 

 

Lahjoja lapsilta....ihana reppu ja mikrossa lämmitettävät tossut!

 

 

Ihana päivä....onni on omat lapset ja lapsenlapset!

 

 

 

Näin tällä kertaa...kohti uusia haasteita ja elämää!

 

Nyt on lähdettävä eteenpäin yksin, mutta ei yksinäisenä!

 

 

Ajatus lopuksi:

 

" On kaksi päivää, joista ei kenenkään pitäisi koskaan kantaa huolta,

 ne ovat eilinen ja huominen!"

 

- Robert Jones Burdette -

 

Kiitos kommenteista ja ennenkaikkea kiitos teille lukijoille!

 Nöyränä ihmettelen....

 

 

 

 

Maisemia ja muutoksia...

Vappu - aamua!

Lunta on osassa armasta kotimaatamme, mutta onneksi sitä ei koleasta ilmasta huolimatta aamulenkillä näkynyt! Mitä nyt rankka sadekuuo yllätti...

 

Töitä, töitä ja viel' kerran töitä....tämä viikko on mennyt ahkerassa aherruksessa, mutta on ollut upeaa, kun jaksaa ja on pirteä!  Osansa on kyllä liikunnalla ja jo rutiineiksi tulleilla vitamiineilla ja hivenaineilla! Kiitos FitLine!

Toisaalta, osalla ihmisiä ei ole mitään työtä ja joillakin aloilla otetaan kaikki irti ihmisten jaksamisesta...vakituisessa työssä olevat on todella kovilla!
 

Mutta olen ehtinyt sentään valokuvaamaan ja laittamaan kehoruokaa lähes joka päivä!

 

Kun pitää silmänsä auki kulkiessaan, voi tallentaa jonkin lumoavan sekunnin kameralle...

Ja monesti huomaa, että se hetki on joskus tosi lyhyt....ei aina ehdi edes autolla pysähtyä, kun se paras on jo ohi...

 

Tässä työmatkalla napattu hetken kauneus...



Valo vaihtuu ja taas on erinäköistä...

 

Taivaan värit moninkertaistuvat joen pintaan...



 

Rantasaunan veteen heijastuu vastarannan puut... 

 

 

 

Joka päivä on erilainen taivas...

 

 

 

Kehoruokaa on valmistettu, mutta onko ollut niin nälkä,

ettei ole ehtinyt ottaa kuin muutaman kuvan...

Vaikka toisaalta, isommasta annoksesta on riittänyt usealle aterialle,

kiireiselle kuitenkin aina valmista ruokaa!

 

 

Juurespihvit ja uunilohta kera salaatin.... 

 

 

 

  

Joskus voi syödä ihan vapaasti, vaikka mitä....

nyt meni melkein kokonainen tippaleipä ja lasi simaa....

 

 

 

 

 

 

Savusaunan varjot...

 

 

 

 

Olen nyt antanut olla ranteessani tämän aktiivisuusrannekkeen

  1vuoden ja 3 kuukautta ja minua se on innostanut todella hyvin liikkumaan... 

 

Palkitsevaa on seurata Polat Loopin antamia tuloksia...

vaikka aina on parantamisen varaa, mutta hitaasti hyvä tulee!

 

 

 

 

Kyllä, olen saavuttanut huhtikuussa tavoitteeni....ja tästä on hyvä jatkaa... 

 

 

 

 

 

Illan värit... taas erään lenkin jälkeen...

 

 

 

 

 

 

Mummin sydänkäpynen... 

täytyy yrittää kuntoilla ja pitää itsestään huolta,

että mahdollisimman kauan saa seurata pienten murusten elämää...

 

 

 

 

 

Tämän verran tänään ja jatketaan ensi kerralla.

 Luin jostain herättävän lauseen, joka kuului:

 

 

Aion Elää, siihen saakka kunnes kuolen!

 

 

Aurinkoa ja iloa toukokuuhun kaikille teille!

 

Kevään kohinaa...

 

Hei vaan ja hulinaa!

Nyt on päivityksen aika, tärkeitä asioita on ollut  ensin...joku järjestys se on asioilla!

 Olen saanut olla lastenlasten kanssa ja välillä ihanassa työssäni, aika on mennyt kuin siivillä, mutta nyt mukava hetki päivittää ja kertoilla uusia kuulumisia Kehokuurauksesta ja optimoinnin etenemisestä!

 

 

 

Viikko on mennyt lisäämällä uusia, tosin vanhoja herkkuruokia ruokavalioon.

Sienet, idut, näin kevään kunniaksi ja marjoja sekä juureksia ja kasviksia kokeilemalla olen saanut uutta potkua aterioihin. En ole yrittänyt pudottaa painoa, mutta samassa on pysynyt ja kaikki muut saavutetut hyvät asiat ovat pysyneet. Verenpaine on ollut 112/83 ja lääkkeitä vain yksi!

Kiinteytystä on tapahtunut taas reisissä ja lantiosta senttejä pois...

Olenkin lenkkeillyt joka päivä sauvojen kanssa. Kunhan liukkaus lopullisesti lähtee poluiltani, niin voin taas kiihdyttää vauhtia...

Energinen olo edelleen ja unta riittää, Nukku -Matti tulee ja simpsala pim...uni tulee heti!

 

Oli pakko ostaa alesta kirja, jossa paljon minulle uutta tietoa juurikin ruokavalion ja suoliston yhteydestä... Suosittelen!

 

 

 

 

Valkoiset tulppaanit viikonlopun iloksi....

 

 

 

 

Onpas sitä herkuteltukin...mutakakkua, jäätelöä ja vadelmia...

terassillahan se maistui kaksin verroin paremmalta...mutta aivan kohtuullinen annos!

Isäntä sen sijaan santsasi...

 

 

 

Kyllä kanankoivet on vaan niiiin hyvää ruokaa, että sitä voi syödä vaihteeksi .

Uunivuokaan marinoitumaan oliiviöljyä, valkosipulia, inkivääriä, carrya, kurkumaa, paprikajauhoa, sitruunan lohkoja, tuoretta basilicaa, kanankoivet sinne ja jääkaapissa marinadissa puoli päivää, välillä käännellen...suolaa myös vähän ja olisi maistunut varmasti myös ilmankin... Paistoin uunissa ja lisänä parsakaalia, porkkanaa ja salaattia...

 

Muuten lohta oli monessa muodossa viime viikolla...

 

 

 

 

Loppulohesta graavia ja siitä iltapala katkarapujen kera...molemmille!

 

 

 

Ihanan päivän välillä maistui tee kuumana...

 

 

 

Tämä se vasta tuo kevään tunnun, kun lakanapyykki liehuu tuulessa...ja se tunne, kun kellahtaa saunan jälkeen mankeloitujen lakanoiden väliin...elämän pieniä, suuria onnenhetkiä..

 

 

 

Näinkin voi munansa syödä...

 

 

 

 

Nyt on vielä aurinkoisia päiviä muutama jäljellä, joten ulos ja lenkille heti huomenna!

Ja kyllä se kevät tulee kohinalla, vaikka välillä tuntuu, että ei sitä tule koskaan...

 

Näissä tyytyväisissä merkeissä kohden uutta viikkoa ja uusia haasteita päin...Optimointi jatkukoon ja nyt myös taas valkoisia päiviä sopivasti!

Lisää aiheesta ensi kerralla ja muutakin mukavaa!

 

Kaikille kivaa viikkoa ja

toivotaan päiviemme piristäjäksi ystäväämme aurinkoa ilmestymään jokaiselle!

 

Kiitos kommenteista, joita olen saanut monelta taholta...ne kannustavat jatkamaan sekä optimointia että blogin päivittelyä!