Patikointia ...osa 1.

Hei!
Joulu tuli, oli ja melkein jo menikin! Mukavaa, rentoa ja rauhallista, kuten kuuluukin olla. Paljon ulkoilua, vähän ja hyvää ruokaa ( liikaa, kuten tavallista), aikaa ystäville ja perheelle...

Tänään tarkemmin ja kuvien kera patikointimatkasta Teneriffalle. Vaikka matka oli vain viikon kestävä, on kuvia valtavasti, joten laitan sen "jatkokertomuksena" ettet kyllästy kerralla...

Lähdimme siis sunnuntaina 14.12 Turun lentokentältä, jossa mukaamme tulivat aikaisemminkin saarella käyneet ystävät. Heistä olikin valtavasti apua monen monessa asiassa. Kone oli espanjalainen Evelop ja kaikki sujui turvallisesti.

Säätila oli viikon patikointiin aivan mahtava. Aamuisin oli vielä sopivan viileää lähteä matkaan, mutta päivällä auringon paistaessa ja keskipäivällä olisi ollutkin tukalaa kulkea. Toisaalta ylhäällä vuorilla tuuli aina jonkin verran, niin ilma oli mitä parhain. Iltapäivät huilasimme altaalla ja otimme tietysti aurinkoa ja uimme altaassa. Vesi oli kyllä hyvin raikasta, mutta ihanaa rankan patikoinnin päälle... Ostoskeskuksia ja hiekkarantaelämää välttelimme parhaamme mukaan...

Mukaan olimme ottaneet Teneriffan retkeilyoppaan / Karttakeskus. Kirjoittanut Klaus ja Annette Wolfsperger 2013. Se olikin ajan tasalla ja opaskirja esitteli patikoijille laajan valikoiman eri vaativuustasoisia reittejä ympäri Teneriffan saarta. Meille ensikertalaisina riitti muutama helppo ja keskivaativa patikointireitti. Matkakumppanit tekivät paljon pitempiä ja vaikeampia retkiä.
 Kirjassa oli reitit jaoteltu sininen - helppo, punainen - keskivaativa, musta - vaativa. Ns. helpot reititkin olivat merkitty erittäin hyvin ja kartta mukana ei voinut eksyä. Sään muutokset sen sijaan voivat aiheuttaa vaarallisia tilanteita liukkauden tai sumun vuoksi.
Suosittelen kirjaa kaikille, jotka haluavat liikkua kauniissa ja osin myös karussa Teneriffan saaressa. Saaren eripuolilla on todella erilaisia ja vaativia patikointi osuuksia.

Myös Pentti Korpelan Teneriffan Patikointiopas oli matkassa, tosin osin vanhaa tietoa...

Yöllä saavuimme Solvasa Atlantida hotelliin, jossa saimme makoisat unet mukavissa vuoteissa.

Aamulla ostoksille ja ruokakauppaan, josta ostimme evästarpeita patikointipäiville...

Tavaratalossa oli valtavat valikoimat kaikenlaisia herkkuja, jos halusi itse tehdä ruokansa...mutta eihän sitä lomalla ainakaan joka päivä aikaansa keittiössä vietä...vaikka mies teki kyllä mielellään lounasta...silloin sain viettää aikaani altaalla...jos olimme jo tulleet patikoimasta...ja muutaman kerran teimme yhdessä ystävien kanssa mahtavat illalliset, koska huoneistossa oli siihen hyvät mahdollisuudet ja mukana oli neljä mainiota "kokkia"...

 

 

Herrojen valmistamaa päivällistä..

 

 

 

Maanantaina kävimme verryttelemässä läheisellä Los Cristianoksen kotivuori Guatzan päällä.

Sieltäkin oli näkymä aika mukava, vaikka korkeutta oli vain reilut 200m.

 

 

Tiistai - aamuna auto starttasi jo kello 7.00, kun lähdimme kohden saaren pohjoispuolta, josta olimme vuokranneet yöksi talon. Tie Tagananaan oli, kuten tiet siellä yleensäkin, mutkainen ja jyrkkiä vuorenreunoja myötäilevä...ja ne näköalat olivat mahtavia. Päivä oli jo valjennut ja aamusade loppunut kun saavuimme perille.

 

Pieniä kyliä oli kauniiden vuorten kainalossa...

 

 

 

Turkoosi meri ja jyrkät pudotukset saivat haukkomaan henkeä kaiken kauneudesta ja mahtavasta näkymästä...

 

 

 

Aamu-usvan keskellä näkyi tienviita ja pilvet olivat alempana kuin tie, jota ajoimme...

 

 

 

Tauko paikallaan ja upeaa merta ihailemassa..

 

 

Benijo - El Draguillo

 

Kerta kaikkiaan mahtavat maisemat toisen ja kolmannen päivän patikoinneista jäi mieleen...

-  kuvien muodossa mukava muistella sitten vanhana kiikkustuolissa missä sitä onkaan käyty...

 

 

Jalat kohti taivasta...patikoinnin jälkeen oli nostettava jalat ylös...

 

 

... joulutähti, joita siellä kasvoi joka paikassa pitkin pihoja...

 

 

 

Tässä tunnelmia ja alkupäivien puuhia matkaltamme...

 

Osa 2 "ilmestyy lähipäivinä!

 

Valkea jouluko?

Ihanaa talvipäivää!

Lyhyt katsaus viikon tapahtumiin, matkasta sitten ensi kerralla...

Joulun valmistelut tuli hoidettua parissa päivässä ja ihan loistavasti meni kaikki asiat. Patikointimatka osui toisaalta hyvään aikaan, mutta itse jouluihmisenä olisi ollut mukavaa touhuta enemmän...ehkä se oli kuitenkin paras loma-aika tälle vuodelle...ainakin ikimuistettava ja hieno aktiiviloma! Aaton riemut ja joulupukin käynti tuli koettua tyttären perheen ja kaikkien lastenlasten seurassa. Olikin tytär touhunnut taas monen viikon ajan ja kaikki oli laitettu viimeisen päälle. Herkulliset perinneruuat ja koko joulun runsas tarjonta oli edessämme runsaana ja maittavana. Kiitos vielä kerran.

 

Kaikki perinteiset laatikot...

 

 



Lohen tosin savusti taata

Luumukermahyydyke ja mansikkakastike olivat kylläkin mummin käsialaa

Raikas Puolukkajuustokakku oli sen verran kirpakka, ettei lapsille ihan maistunut...

Pieni kuusenkoristelija...

 

 

Tässä pieni "maistiainen" patikkareissulta...

Riisipuuro aatto - aamuna maistui maukkaalta ja jaksoi pitkälle päivään odottaa aattoateriaa...

Matkalla käytiin vanhempieni haudalla viemässä ruusut ja kynttilät...muistelin jouluja vielä äidin eläessä ja kiitollisin mielin lähetin ajatukset yläkertaan kaikesta , mitä olen saanut kotoa mukaan, niin hyvistä asioista kuin ikävistäkin muistoista...

Joululauluja kuunnellessa on päivä jo edennyt iltaan ja tämäkin joulu on muisto vain! Onneksi on paljon kuvia kullannupuista ja mukavasta yhteisestä joulusta lapsien kanssa. Jännitettiin sekä pukkia että sitä, tuleeko valkoinen joulu ja se tuli! Molemmat...

Kiitos, kun jaksoit taas olla mukana...

 

Palataan pian <3

 

 

Valoa pimeään...

Hei!
Lauantai-iltaa kaikille teille. Alkaa olla jo vähän matkakuumetta, kun aamusella lähtee kone lämpimään...joka kerta sitä on paneuduttava pakkaamiseen aina tarkoituksen mukaan. No, nyt on matkalaukku pakattu ja vaellusvarusteet on mukana.
Vaikka vain viikon reissu on tiedossa, näin joulun alla se on riittävä. Mukaan tulee kamera, jospa saisi tuliaisiksi joitain kuvia vuorilta...niistä toivottavasti myöhemmin ja myös vähän matkakertomustakin...  Jouluksi kotiin...

Ihanat perjantai- ja lauantaipäivät sain viettää lapsenlapsien kanssa...sai tankattua suukkoja ja haleja mukaan laukun täydeltä!

Tehtiin tyttärentytön kanssa eläinakvaario...

Ainakin jouluun liittyy kameli ja lammas...

 

 

Kokeilin erilaisia kynttiläasetelmia taas vaihteeksi...

 

 

 

Vanha ikkuna sai taas jouluvalot..

 

 



Parvekkeen ovessa vanha kehys ja siinä jouluvalot...

 

 



 

 

Korillinen jouluvaloa...

 

 

Kehys ja tähti

 

 

 

 

Pajukranssi, jossa pingoitettu pitsiliina ja valoketjua..

 

 

 

Ikaalisten kirkko taustalla ja jouluvalaistusta..

 

 

 

 

 

Soodataikinasta tehtyjä sydämiä, tiiliskivi, naavaisia oksia ja kynttilöitä..

 

 

Soodataikina:

 

2 dl soodaa

1 dl maissitärkkelystä ( maitzenaa)

1, 25 dl vettä

 

Keitä aineet kattilassa sekoitellen välillä, turpoaa ja muuttuu liisterimäiseksi, jäähdytä kylmässä liinalla peitettynä 15-30 min.

Muovaile käsillä ja

kaulitse ja pitsiliina päälle ( saat kauniin pinnan) ota muotilla haluamiasi kuvioita ja kuivata huoneenlämmössä 1-2 vrk tai paista uunissa 75 astetta 1 tunti. Voit ennen keittämistä laittaa karamelliväriä sekaan tai maalata ne muuten valmiina, jos haluat.

 

Tässä tämän kertaiset  puuhastelut.

Nyt varmaan viikon tauko, mutta palaan tänne ensi viikolla.

 

Mukavaa ja rauhallista joulunalusaikaa kaikille teille!

 

 

 

Tähtitorttuja ja terapiaa...

Hei taas!
Ulkona liikkuessa tulee aina kaikenlaisia ajatuksia ja ideoita mieleen. Usein niitä ei kyllä muista, kun pääsee koneen taakse tai ehtii kirjoittaa ne ylös.
Matkalla mietin muun muassa sitä, kuinka voisin hyödyntää syksyllä keitetyt hillot ja muut herkut, joita on pakkasessa. Eihän niitä kannata hautoa, vaan ottaa ne käyttöön ja kohtahan jo taas saadaan uutta satoa...( hah haa...) positiivisuus huipussaan...

Tähtitortut

Oli myös valmista torttutaikinaa pakkasessa, joten tein siitä pieniä tähtiä muotilla ja paistoin ne aika kuumassa uunissa kauniin vaaleanruskeiksi. Kohosivat kovin korkeiksi, joten vähän jäähtyneenä halkaisin ne ja väliin laitoin mustaherukkahyytelöä ja päälle valutin lusikalla sulatettua suklaata ( laitoin joukkoon vähän voita). Vielä nonparelleja ja olikin valtavan hyviä. Kirpakka mustaherukka ja makea suklaa sointuivat hyvin yhteen...piti vielä muutamaan kertaan maistaa, oliko varmasti sopiva yhdistelmä - ja oli!

 

Jo aikaisemmin syksyllä olin tehnyt Terapiataikinasta ruusuja ja myös lenkin aikana muistin ne ja ajattelin käyttää ne johonkin...

Tässä tulos, samanlaista tiiltä olen käyttänyt joissakin muissa asetelmissa, mutta tähän laitoin pelkistetysti naavaa ja juurikin ruusuja... Ohje taikinaan, voi olla tuttu taikataikinana tai suolataikinana...muovailuvaha...

 

Terapiataikina

 

1 kkp vettä

1 kkp vehnäjauhoa

1/2 kkp suolaa

2 rkl ruokaöljyä

2 tl alunaa  ( apteekista)

1/4 tl karamelliväriä ( en laittanut)

 

Tässä ohjeessa kaikki aineet sekoitetaan ja kiehautetaan kattilassa. Sekoittelin puukauhalla kuumennuksen aikana. Ei siis muuta kuin kiehautus, vehnäjauho turpoaa...

 

Tämä on todella terapeuttista käsitellä ja muovailla. Ei lohkea eikä murru ja kuivui ihan huoneen lämmössä muutamassa päivässä. Itse maalasin sormiväreillä ja yhden erän värjäsin punajuuriliemellä. Monenlaisia värjäystekniikoita voi kokeilla. Tämä taikina antaa mielikuvitukselle siivet ja eikä ole kallis sijoitus, sopii pienillekin oikein hyvin, mutta ei kannata syödä...

 

 

 

Kiinanruusu avasi jälleen yhden ison kukkasen...

 

 

 

 

Työmatkalta eräänä harvinaisena aamuna, kun aurinko vähän pilkisti!

 

 

 

 

Naakat mahtuu samalle antennille...

 

 

 

 

Lenkiltä tänä aamuna...

 

 

 

Jatketaan toisella kertaa ja mukavia joulun valmistelupäiviä kaikille!

 

Kiitos tuhannesti mukavista kommenteistanne,

 risut ja ruusut ovat tervetulleita!

 

 

Itsenäisyyspäivänä mustikkaa ja marenkia tortussa...

Hei!
Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

Sateisen ja synkän aamun jälkeen, heti päivän kirkastuessa lähdin lenkille. Pihassa liehui jo miehen salkoon nostama  Suomen lippu, joka sykähdytti taas kerran ja mielen täytti kiitollisuus sotiemme veteraaneja kohtaan tästä itsenäisestä Suomesta. Tyytyväisin mielin jatkoin matkaani, vaikka uutiset maailmalta ja varsinkin naapurista ovat pelottaviakin... olemme me onnekkaita kuitenkin!

 

6.12.2014

 

Kovin kesäiset tunnelmat matkani varrella...tikkakin koputteli lyhtypylvästä ja muuten luonnon hiljaisuus oli taas aivan uskomaton...sielu lepää luonnon rauhassa!

 

Sitten eikun ruuanlaittoon..

Tänään laitoimme uunilohta kanttarellien ja smetanan kera, lisäksi oli puikulaperunoita, karamellisoituja punasipuleita ja punajuuripaistosta...

 

 

 

 

 

Jälkiruokana maistui Marenki-Mustikkatorttu

 

 

Ohje on mukaeltu Britatortusta:

 

Pohja:

125 g voita

1 dl sokeria

2 keltuaista

1 1/2 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 dl maitoa

 

Marenkitaikina:

 2 valkuaista

1 3/4 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1 dl mantelirouhetta (mantelijauhoa oli mulla)

 

Täyte:

2 dl Vanillaa

1 dl rahkaa

mustikoita

sokeria maun mukaan

 

1. Voi ja sokeri vaahdoksi, vatkaa keltuaiset joukkoon, lisää vehnäjauholeivinjauheseos ja maitoa vuorotellen taikinaan.

2. Levitä taikina voidellulle leivinpaperille tasaiseksi kerrokseksi.

3. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää sokereita vähitellen. Vatkaa vielä kovaksi vaahdoksi. Levitä marenkiseos pohjataikinan päälle ohueksi kerrokseksi ja ripottele mantelijauhe päälle.

4. Paista vaaleanruskeaksi  175 astetta ja 20 minuuttia.

 

Puolita jäähtynyt kakku ja laita osa Vanilla- rahka- mustikkaseosta väliin ja toinen puoli päälle. Pursotin Vanilla- rahkatäytettä reunoille ja koristelin kokonaisilla mustikoilla ja kaiken kruunuksi vielä Suomen lippu!

 

 

Iltapalaksi myöhemmin graavikala - katkarapuleipiä...

 

 

 

 

Kotitien päässä on lyhdyssä palanut kynttilä jo jonkin aikaa, saa loistaa yli joulun...

 

 

"Omia mietteitä matkani varrelta"

 

Mitä tarvitsee ihminen kaiken melun keskellä?

- metsän rauhaa ja luonnon hiljaisuutta,

siinä on mukana onnellisuutta!

 

Mitä haluaa ihminen hälinän kuuluessa korvissa?

- omaa aikaa ja mielenrauhaa,

siellä ei liikenne kuulu ei pauhaa!

 

Mitä miettii ihminen keskellä muita?

- kuulisinpa ajatukset omat,

unelmat ja toiveet somat!

 

- Maija-Liisa -

 

 

Tässä tämän päiväisiä ajatuksia ja nyt valmistautumaan Linnan juhliin, siis telkkarin ääreen.

 

Kiitos, kun jaksoit tänne asti ja tule taas kurkkaamaan kuulumisiani!

 

 

Tuokioita ja tunnelmia joulukuun alkuun...

Hei!
Joulukuu on alkanut ja kaupat on täynnä tavaraa, ihmisiä ja kaikenlaista krääsää...
useilla on hermot kireällä ja vanhemmat tiuskii lapsilleen. Toinen toistaan kimaltelevampia koristeita ja kymmeniä malleja joka lajista monesta maasta... ostoskeskukset pursuilevat tarpeellista ja usein tarpeetontakin joulutarviketta, joululaulut metelin lisänä -  tätäkö joulun täytyy olla?

Jokainenhan asian miettii omalla kohdallaan, itse ainakin menen mieluummin metsään, kuusten huminaan,  luonnon rauhoittavaan huomaan, siellä saan joulurauhan itselleni. No, onhan se toki myönnettävä, että lastenlasten takia tulee touhuttua, ainakin niin kauan kun he ovat pieniä - sitä iloa on vaikea vastustaa...ja lapsien kirkassilmät kalenterin luukkuja avatessa ja pientä jännitystä tontuista kuiskaillessa...

Ensimmäisenä adventtina oli koko meillä porukka syömässä ja laitoimme jo jouluvalot ulos ja kyntteliköt sisälle...
Tein ruoaksi luomulihasta vanhan ajan palapaistia kermakastikkeessa ja mummin muusia oikeista perunoista sekä juureksia ja paria lajia salaattia sekä vielä pienille lisäksi lihapullia, jotka maistuivat murusille...
Jälkiruokana oli Luumu - piparikakku, tässäpä ohje:

Luumu - piparikakku

 

Pohja:

100 g voita

100 g digestive keksejä

50 g mantelijauhoa

50 g piparia

 

Pohjaan sekoita sula voi ja keksinmurut ja mantelijauhe tasaiseksi seokseksi ja painele se irtovuokan pohjalle, jossa on leivinpaperi pohjan ja reunan välissä.

 

Täyte:

8 liivatelehteä ( liota)

500 g bulgarian jogurttia

200 g rahkaa

2 dl Flora Vanillaa

1 1/2 dl ruskeaa sokeria (tavallinen käy)

400 g luumusosetta ( torttutäyte käy)

1 dl sitruunamehua

 

Vatkaa Flora vanilla vaahdoksi, lisää se jogurttiin, samoin rahka ja mausta sokerilla ja luumusoseella. Sulata liotetut, puristellut liivatelehdet kuumaan sitruunamehuun ja lisää seos muun massan joukkoon. Maistele ja lisää sokeria tarpeen mukaan. Tässä ei liikaa sokeria...

Kaada seos pohjan päälle ja laita jääkaappiin yön yli. Irrota kakku ja nosta se lautaselle. Koristele pienillä piparkakuilla tai muulla haluamallasi tavalla. Lisäksi ripottelin vihreää koristesokeria. Tämän helpommaksi kakku ei voi tulla ja oli maistuvaista.



 

Tässä muutamia asetelmia syksyn ajalta tunnelman tuojiksi...

 

 Iltakahvit kaksin...

 

 Valoketju ja hopeasydämet, valkoiseksi maalattu juurakko

 

 

 

Led- sydämet

 

 

 

Joulupöytään harjoitelma vaahteranlehtiruusuista

 

 

 

Pimeän karkotusta etupihalla

 

 

 

 

Ja sitten vieraiden lähdettyä juotiin ehtookahvit...

 

 

 

Tässä tämän kertaiset  jutut...

Kiitos seurasta ja tavataan taas!