Lomaa ja lapsenlapsia...

Hei taas!

Kovin on helmikuun säät olleet vaihtelevia, toisena päivänä aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja jo seuraavana aamuna on sumuista ja tihkusadetta.Helmikuunhan pitäisi olla vanhan kansan mukaan oikea paukkupakkasten kuu...eipä tuota monikaan asia enää pidä kutiansa!
 

Kehokuuri jatkuu lomasta huolimatta. Siihen on tullut jo mukava rutiini ja aamuisin ottaa ruokapakin,  vitamiinit ja hivenaineet mukaansa.
Viime postauksessa oli vähän alakuloa ilmassa, mutta nyt siitä ei ole enää tietoakaan! Olo on elinvoimainen ja reipas, että pois alta risut ja männynkävyt...
Liikuntaakin on tullut harrastettua lastenlasten kanssa, huomaamatta Polar Loopiin on kertynyt askelia useina päivinä yli 10 tuhatta! Ja mikä parasta, on jaksanut erinomaisesti laskea mäkeä poikien kanssa ja nyt jo pulkkaan mummi istahtaa notkeasti pienimmän kanssa ja ylöskin sieltä melkein yhtä notkeasti kuin norsu...ei vaan, kunto on kohonnut huomattavasti ja mikä makeinta, toppahousut ei kiristä eikä myöskään pipo <3

Tässä vielä kaunista ja aurinkoista ja niiin keväistä...

 

Jo alkaneet muutokset ovat vain vahvistuneet, mitä nyt paino on pudonnut vain yhteensä -4 kg, mutta enhän sen takia tätä aloittanutkaan, vaan juurikin puhdistuksen ja vähän niin kuin verenpaineen laskun toivossa! Ja se toive on toteutunut, totisesti, nyt oli aamulla 113/82.

Mainoskatko, 21/28, ( viikko jäljellä tätä) sitten alkaa optimointi.  Käydäänpä vielä läpi hyvät ja mukavat vaikutukset minun kohdallani; närästys kokonaan pois, ( lääkkeet pois) ilmavaivat pois, unenlaatu parani, mieliteot hävisi ( herkkuja ja makeisia kohtaan) opin taas uudestaan säännöllisen ruokarytmin, ruoka-aineiden tuoteselostusten tarkka syynääminen,
uuden oppiminen, erilaisen, terveellisen ruuanvalmistuksen oppiminen, eikä vähäisimpänä senttejä pois kriittisistä paikoista!
Eikä ole ollut kertaakaan nälkä, päinvastoin - aina täysi ja kylläinen olotila!
Hampaiden pesu on tehostunut, koska kala- ja kananliha jäävät hampaiden väleihin...

 

Annos kasviksia, kylmää paistettua lohta,kesäkurpitsaa ja jogurttikastike tillillä ja sitruunalla maustettu...( jätin aamujogurtista pari ruokalusikallista)

Tässä taas pakasteseitiä paistettuna voissa ( joka on yllättävän hyvää) sitruunaa, kurkumaa, basilicaa, purjoa, tilliä  salaattipedillä ...

Iltapala jonakin päivänä, paistettua  seitiä ( paketin toinen puoli)

Kananrintafileet hyvin maustettuna garrylla, kurkumalla, paprikajauheella, yrttimausteseoksella, valkosipulilla...
suolaa ei kaipaa enää ollenkaan...

Muutama päivä sitten oli vielä Oi ihana valo...

Pyhän Birgitan kirkko

Nuupahtaneiden tulppaanien tekohengitystä - säilyy yllättävän kauan kauniina!

Omat sukat vihdoin valmiit - nyt niitä on tarvittukin, kun jalat on usein kylmät, kun rasva palaa..
 



 

 

Päätän tämän onnellisen vuodatuksen tähän!

 

Tarkkoja mittoja ja ehkäpä valokuviakin sitten tulevissa blogeissa...

 

 Kiitos kaikille jotka ovat seuranneet ja kommentoineet ja kannustaneet hyvin alkanutta matkaa, joka jatkuu ja jatkuu...

 

 

Vielä lopuksi runo meille kaikille...

 

- Tommy Tabermann -

 

Onnellinen on se ihminen, joka osaa nauttia pienistä asioista,

arkipäiväisistä tapahtumista, auringonpaisteesta,

linnuista langoilla, aamiaisista, päivällisistä, lounaasta,

aamulehdestä postilaatikossa, vastaantulevasta ystävästä,

niin monet tavoittelevat elämän nautintoja menemällä niiden ohitse!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

" Puhdistus" jatkuu...

 

Heippa taas!

 

Viimeksi, kun kirjoittelin, oli kehokuurini juuri alkanut - nyt mennään jo toisen viikon loppua.

Ensimmäinen viikko oli todella haastavin, mutta omat niksinsä on myös toisella viikolla.

Tässä on ollut monenlaista tapahtumaa näin helmikuun aikana. Ruokavalio on kuitenkin pitänyt kutinsa, ohjeiden mukaan on helppo toimia.

 Kaikkein ihmeellisintä on, ettei nälkää ole tarvinnut tuntea. Paljon saa syödä ja vitamiinit ja hivenaineet on muistettava ottaa.

 Onkin ollut pakko kehitellä oma "lukujärjestys",muuten ei meikäläinen muistaisi.... alkuun tuntui, että jatkuvasti oli purkeilla käytävä, ennen ruokailua ja jälkeen sen ja vielä välilläkin...ja ei muistanut, oliko jo ottanut...

Susanna valmentajan kanssa on pitänyt soitella ja varmistaa moni käytännön seikka, kullanarvoisia ohjeita olen kyllä saanutkin. Ja tietysti täytyykin olla ihminen, joka on käynyt läpi kaikki faktat.

 

Tässä osa voimatuotteista ja jogurtin valmistusastia.

 

 

Aamu alkaa aamiaisesta, niinkuin aina ennenkin. Nyt jo saa herkullista omatekoista jogurttia siementen kera nautiskella.Lisäksi kananmuna keitettynä, paistettuna tai kokkelina.

 

 

 

Kasvikset ovat tulleet listalle samoin hedelmät, joita kaipasin valtavasti...vaikkakin vain yksi päivässä!

Luomuliha, valkosipulivoi ja parsa sekä minitomaatit maistuivat todellakin hyvältä, vaikkakin täysin ilman suolaa. Maustamista olen harjoitellut ja suu tottuu nopeasti suolattomaan...

 

 

 

 

 

Vanha kunnon kaali sopii tähän kuuraukseen erinomaisesti ja voin vain sanoa, että oli kyllä suussasulavaa keräkaalia,purjosipulia, valkosipulia pippuria myllystä ja broitsunpaloja paistoksessa...

 

 

Kananliha on nopea ja helppo valmistaa, tässä rintafileitä... 

 

 

 

Nyt toisella viikolla on jo jaksanut liikuntaakin harrastaa, joten lihakset ovat kyllä kiinteytyneet.
Puntarissa en ole vielä käynyt ja jätänkin sen sunnuntaille, mutta vaatteista huomaa, että jotain on tapahtunut sen -3kilon jälkeenkin...odotettavissa jännitystä elämään...
Verenpainetta mittaa aamuin illoin ja sekin on tasoittunut, kun se alussa meni ihan liiankin alas...
131/80 oli aamulla, joten hyvä malli mielestäni...

Närästystä ei ole ollut yhtään, vaikka jätin lääkkeet pois! Ruokaa on tullut valmistettua paistamalla voissa ja oliiviöljyssä, niin siitäkään huolimatta vai juuri sentähden polte palleassa on pois...
ihmeellistä!                         

Kuten näissäkin lohimedaljongeissa on kalan oma rasva ja lisätty suolatonta voita...

Lisänä kesäkurpitsaa ja kiinankaalia marinoituna sitruunalla, oliiviöljyllä ja mausteilla...

Kaalia ja hirvenjauhelihaa laatikossa, porkkanaraastetta ja tomaattia...

Joten kyllä on saanut syödä itsensä kylläiseksi, joskus tuntuu, ettei koko annosta jaksakaan nauttia, mutta pureskelemalla 32 kertaa suullista, aikaa on kyllä otettava rauhalliseen ruokahetkeen, mikä on minulla ollut aina hakusessa. Hotkimalla on menty eteenpäin maistamatta oikeasti ruuan makua.

Moni asia on muuttunut lyhyessä ajassa.Muutokset ovat olleet suuria terveyden kannalta ja muutenkin elämässä tapahtuu joitakin asioita, jotka ovat olleet pinnan alla ja  vain odottaneet esille tulemistaan. Mielenrauhaa ja rauhallisuutta tullut, ehkä ajoittain pientä alakuloa ja itkuherkkyyttä maisemissa...mutta ne tietysti kuuluu muutoksiin ja vanhasta irtipäästämiseen, monellakin tasolla. Sisimmät tunnot jääköön vielä kaivelematta...

Nyt on ystävänpäivä ja toivotan kaikille onnellista päivää!

 

 

Lopuksi Taru Haapalan mietelause:

 

"Luota vaistoihisi ja sydämen ääneen.

Ne vievät siihen suuntaan,

 josta löytyy onnellisuus!"

 

Kiitos kaverit ja palaillaan näissä merkeissä!

Oven takana...

Hei taas!
Aikojen kuluessa olen kuvannut paljon ovia...niin juuri, suljettuja ovia. Maailmassa on mielettömästi kauniita, erikoisia, mieleen jääviä talojen ovia...
 Ajattelet, että huvinsa  kullakin...joku kuvaa oravia...
Ovia on hauska kuvailla ja vielä hauskempi ajatella, mitä siellä oven takana oikein on...tai mitä siellä on tapahtunut...jokainen näkee suljetun oven taakse omalla tavallaan...mutta mukavaa on kuvitella vaikka mitä tarinoita...mielikuvitus lähtee liikkeelle, jos pysähtyy hetkeksi!

 

Tervetuloa ainakin tähän taloon!

 

 

Osa ovien kuvista on ulkomailta ja en edes muista mistä, mutta kuvien avulla voi palauttaa mieliin matkan tunnelmia ja muistoja... 

 

 

Täälläkin aidan ja muurin takana voi tapahtua mitä vain...ja tapahtuukin!

  

Vanha aitan ovikin on nähnyt monenmoista kulkijaa vuosien saatossa...

onkohan sinne pyrkinyt peräti saattomies yöksi...kukapa tietää..

 

 

 

 Tässä avoimeen oveen heijastuu kaunis varjo aamuauringosta..

 

 

 

 

Vanha kivijalkainen kellari on säilyttänyt paljon tuotteita ja varmasti säilyttää monta salaisuutta..

 

 

 

 

Kesävessa 

 

 

 

Savusaunan tunnelmaa... 

Kirkon ovi on tukevaa tekoa ja monen ihmisen turvapaikka...

 

 

 



 

Mieleen tulee monta tarinaa tämänkin oven takana asuvista...

 

En pitkästytä enempää, koska ovia on tässä vain murto-osa...

Tässä tämän kertainen postaus ja lähipäivinä lisää...

 

Uudet aiheet ja uudet kujeet, toivottavasti tavataan!

 

Jäätävää tihkua...

Hei taas!
Sunnuntai-aamun alkajaisiksi taas sauvakävelylenkki. Sää näytti mukavalta, ainakin pirtin ikkunasta katsottuna...no, kun olin pukeutunut ja valmis lähtöön, sää muuttuikin ja ensin tuli jäätävää tihkua ja lopuksi ihan silkkaa vettä... Lenkki tuli kuin tulikin heitettyä ja mieli oli korkealla!
Kotonakin tuntui olevan ilmapiiri aikas jäätävä, onkohan muillakin joskus samanlaista ilmassa...
Elämä jatkuu, eikä aina voi olla pelkkä auvoista onnea...
Mutta hyvä ruoka, parempi mieli...  siispä vatsan kautta sydämeen - sanotaan tie miehen sydämeen käy vatsan kautta, noinkohan.. kokeillaan sitten!

Keitin alkuruuaksi tomaattikeiton ja paahdoin krutonkeja pinnalle..

Mies oli ostanut aikamoisen lastin kuhaa kaveriltaan, joka oli saanut niitä verkoista. Oli perannut niitä pitkän tovin ja nyt niistä oli mukava paistaa sunnuntai lounaalle makoisat fileet.
Runsas salaatti ja kermaviilikastike riittivät mainiosti täydentämään aterian. Paistoin kuhan voissa ilman mitään paneerauksia...suolaa vain ja vähän sitruunapippuria pintaan, sitruunasta vielä mehua pinnalle, voinpa sanoa, että ei kalaherkku juurikaan tästä parane...jos pitää kalasta siis!
Saatiin vielä osa pakkaseen ja osa meni naapuriin...

 

 

Päivänokosten jälkeen maistui suklaamuffinsit kahvin kera...

Suklaamuffinssit

 

4 munaa ja

3 dl sokeria vaahdoksi.

 

Lisää 5 dl vehnäjauhoja

2,5 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

3rkl kaakaojauhetta

250g voita huoneenlämpöistä

1,75dl maitoa tai kermaa

 

Sekoita taikina vatkaimella ja vatkaa sitä muutama minuutti, joten siitä tulee kuohkeaa ja vaaleaa.

Laita lusikalla vuokiin ja paista15-20 minuuttia. Jäähdytä.

Täyte:

200g huoneenlämpöistä voita

7,5 dl tomusokeria

0,5 d kermaa tai maitoa

3 tl vaniljasokeria

Vatkaa voi ja lisää muut aineet. Oli uusi kuorrutus tuttavuus, mutta käyttökelpoinen, koska näitä aineita on melkein aina kotona.

Levitä muffinien päälle ja laitoin vielä rouhittua Fasupalaa koristeeksi.

Hyviä oli ja tekivät kauppansa. Laitoin osan pakkaseen, on vierasvarana, ja kuorrutteen voi sitten vasta tehdä.

 

Kyllä näillä eväillä jo saatiin jäätävä ilmapiiri karkoitettua - kunnes seuraava kerta tulee..

 

 

 

Tytär tilasi pitkillä varsilla sukat ja niitä suunniteltiin yhdessä ja luin blogista eilen tein muutamia vinkkejä. Tälläiset niistä tuli ja vaikutti saajakin tyytyväiseltä. Ei ollut liian vaikeat kuviot, joten pystyin kutomaan telkkaria katsoessakin..
Kyllä on jo uudet silmukat taas luotuna puikoille, käsitöiden tekoon jää koukkuun, vaikkei virkkaamisesta olekaan kysymys tällä kertaa!

Näissä ajatuksissa tällä kertaa ja mukavaa tammikuun loppupuolta kaikille teille,

jotka seuraatte blogiani!

 

 

Mustikka on jo kukassa - ainakin maljakossa...

 

 

 



Talven tuiskuja...

Hei taas!
Vapaapäivän aloitus kunnon lenkillä! Lunta on tuiskunnut nyt täälläkin...ja ihan jo riittäisi. Eipä ensin kovasti houkuttanut lähteä, mutta sisulla reissuun....Sauvat ja nastat pitävät pystyssä!
Aamusella ei ollut vielä aurattu teitä , joten oli totisesti raskas lenkki, sohjossa ja tihkusateessa rämmin vakituisen matkani. Aikaa tosin meni runsaasti ja hiki nousi ja vaatteet kastui....eipä haitannut - olo oli voittoisa!
Nyt näyttää tälläkin kulmalla talviselta...

Arjestakin täytyy tehdä juhlaa - aina löytyy asioita, joista saa olla tyytyväinen omassa arjessaan ja muistaa olla kiitollinen tavallisesta arkielämästä. Kun vain katselee ympärilleen...

 

 

 

Arkaa lenkkiseuraa...

 

Ruuanlaitto on aina mukavaa ja rentouttavaa...näin joulun jälkeen voi olla tarkkana ruokaa valmistaessa ja käyttää myös " tähteet", kuten laitoin seuraavaan ruokaan loput savulohesta, joka oli ollut vakuumipakkauksessa ja päivämäärä oli menossa umpeen...

Tämä ruoka muuntautuu sen mukaan, mitä on kaapissa...mitään en heitä hukkaan!

 

 

 

Parsakaali-savulohivuoka

 

Voideltuun vuokaan laitoin pakasteparsakaalia 500g

 

 ( ensin piti laittaa kukkakaalia, mutta sitä ei ollutkaan)

 

Päälle  savukalaa n. 400 g  (tonnikalakin käy)

Herne-maissi-paprika 200g

Kuivattuja suppilovahveroita n. 1dl

Kirsikkatomaatteja

Juustoraastetta ( raastoin kuivahtaneet kannat)

 

Päälle munamaito: 3dl maitoa ja 3 munaa/

tai ruokakermaa 2dl

pippuria myllystä

runsaasti tillisilppua

 

Paistoin n. 40 minuuttia 150 asteessa (kiertoilmauuni)

 

 

Riittoisaa ja herkullista

 

 

Kesän ja syksyn marjasadosta on nyt hyvä nauttia...

Vielä on mustikoita runsaasti jäljellä ja kaapissa oli kookosöljyä, joka oli jäänyt jostain reseptistä... joten hyödynsin senkin ja muistin ohjeen mustikkasuklaasta.. joka oli kyllä tehty vadelmista...

 

Mustikkasuklaa

 

!dl mustikoita ( vadelmia tai mitä haluaa)

1dl jauhettua pähkinää ( hasselpähkinää oli vielä)

1 dl kookosöljyä

120 g sulatettua voita

3 rkl tummaa kaakaota

2 rkl hunajaa

1 tl vaniljasokeria

(1 tl macajauhetta)

 

Sulata voi ja lisää kookosöljy, joka sulaa samalla, sekoita muuta aineet joukkoon.

Kaada vuokaan pohjalle marjat ja päälle tasaiseksi kerrokseksi seos.

Pakasta noin. 30 minuuttia  ja leikkaa paloiksi.

Säilytä kylmässä.

 

Vielä on linnuille ruokaa...

Askelia kertyy lenkillä....Polar Loop on ollut minulle oikea innoittaja ja kannustaja liikunnassa!

 

 

 

 

 

Tässäpä tällä kertaa, palataan taas!

 

 Kiitos kaikille, jotka ovat jaksaneet lukea sepustuksiani ja kommenteista kiitos!

Navakkaa pohjoistuulta...

Hei taas!

Lunta ei ole vielä niin paljoa, että hiihtämään pääsisi...siispä sitä on taas lenkille lähdettävä! Lämmin varustus, sauvat ja tuulenpitävät vaatteet, nastakengät ja ei muuta kun matkaan. Alku aina vähän kankeaa, mutta kohta jalat lähtevät kuin itsestään...jos jostain nauttii, niin juurikin pienestä vastatuulesta ja ponnistuksesta ja omista ajatuksista. Metsän keskellä sanoin oikein ääneen: tämä on ihanaa!
 Olen kiitollinen joka päivä, että jaksan näin liikkua!

 Kuvaustauko ...

 

 

Sitten olikin mukava ja reipas mieli aloittaa päivän puuhat.

 Olin jo ottanut likoamaan kuivattuja Suppilovahveroita,

josta miehen toivomuksesta tein lounaskeiton.

Kattilaan punasipulia ja keltasipulia kuutioituna ja niitä freesasin öljyssä, joukkoon sienet vielä paistumaan. Ripaus vehnäjauhoa ja vettä. Keitto sai kiehua hiljalleen puolisen tuntia. Lisäsin vielä lihaliemikuution. Sauvasekoittimella soseutin koko homman, niin ei tarvinnut sieniäkään pilkkoa alussa pieniksi. Kattila takaisin levylle ja kookosmaitoa purkki, lämmitys ja persiljaa pinnalle ja valmista oli!

Materiaalia on jokuseen keittoon vielä jäljellä...

Ovat kyllä koristeenakin kauniita hyllyllä. 

 

 

Samalla keiton valmistuessa tein Jyvänäkkäriä 

 

Mittasin taikinakulhoon  yhteensä 2 dl jauhoseosta ( tattarijauhoa, ruisjauhoa,ohrajauhoa)

1 dl auringonkukansiemeniä (kurpitsansiemenet käy)

1 dl seesaminsiemeniä

0,5 dl kaurahiutaleita

0,5 tl suolaa

0,5 dl rypsiöljyä

2,5 dl kiehuvaa vettä

Pinnalle unikonsiemeniä

sormisuolaa

 

Sekoitin kuivat aineet ja sitten kiehuva vesi ja öljy. Sekoitin tasaiseksi ja levitin sen leivinpaperilla vuoratun uunipellin päälle ohueksi levyksi. Pinnalle siemenet ja suola.

Paista ensin 150 asteessa n. 15 minuuttia ja ota pois uunista ja tee taikinapyörällä kuviointijäljet.

Paista vielä 1 tunti. Jäähdytä ritilällä ja säilytä metallirasiassa, ettei pehmene.

 Meillä ei ehtinyt säilytykseen...

Maistui keiton kanssa voilla sipaistuna...

 

Ajattelin myöhemmin tehdä näitä vähän paksumpina patikointi- ja retkieväiksi...Tietää mitä syö ja siemeniä ja jauhoja voi vaihdella halun ja saatavuuden mukaan. Koska näkkäriin ei tule mitään kohotusainetta, sopii se herkkävatsaisillekin...toisaalta on paljon siemeniä, niin kannattaa kokeilla, onko liian "tuhtia"...mutta vatsa toimii...

 

Jälkiruoka olikin sitten vielä helpompi,kermassa kuumennettua leipäjuustoa, mustaherukkahyytelöä...
Jokainen käyttää omia mielihillojaan, mutta eipä todellakaan hassumpaa ollut mustaherukkahyytelö!

 

 

Tämä vuosi on lähtenyt mukavasti käyntiin liikunnan merkeissä...lenkkien lisäksi on jo kuntosalillakin tullut käytyä...

 

 

Muutenkin olen jatkanut vuosi sitten aloitettua sokeritonta elämää ( no, jouluna tosin suklaata, hyvällä omallatunnolla) Lisännyt veden juontia ja alkoholiton jatkuu jo viidettä vuotta...

pieniä, tärkeitä ja terveellisiä muutoksia, joista on helppo pitää kiinni, kun huomaa kuinka hyvää ne tekevät!

 

 

Tässä tämän kertaiset kuulumiset!

Kiitos kommenteista ja kaikille jaksamisia ja tammikuun tuomaa toivoa keväästä!

 

 

 

Tässä vielä illan tv-katselun lomassa kudotut sukkaset pikku murulle...

 

 

Vettä ja leipää...

Hei taas!
Lunta tulvillaan, on raikas talvisää - nyt sitä on meilläkin,
 nimittäin lunta...ainakin vähän aikaa taas! Kaunista on puhdas lumi ja maisemat...

Nyt on juhlat juhlittu, melkein...ja lomat vietetty, tällä kertaa! Arki saa tulla...
 Alkakoon tammikuu säästöliekillä, monessakin suhteessa. Vettä runsain litroin, vaikka sitä on tullut taivaaltakin tarpeeksi, ylimääräinen ruoka vähemmälle, sokerit pois ja kaiken yksinkertaistaminen ja liikunta jokapäiväiseksi...siinä joitakin ajatuksia, lupauksia en tee, mutta parhaani yritän!

 Saaristolaisleipää olen tehnyt perinteisesti joulutuomisiksi ja  sitä teen vielä usein, koska on säilyvää ja sopii monen lisukkeen kanssa,

. Reseptiä kyseltiin, joten tulee tässä:

Ainekset:
 

1 l piimää

75 g hiivaa

3 dl kaljamaltaita

3 dl vehnälesettä

3 dl ruisjauhoja

3 dl siirappia

1 rkl suolaa

8 dl vehnäjauhoja

 

Lisäksi:

Vesi-siirappi-seosta (1 osa siirappia, 2 vettä)

leivän sivelyyn

voita vuokan voiteluun

 

Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi ja sekoita hiiva  joukkoon. Lisää maltaat, ruisjauhot, vehnäleseet, suola, siirappi, ja lopuksi vehnäjauhot puuhaarukalla sekoittaen. Taikina jää melko löysäksi, eikä sitä vaivata käsin. Ainakaan tässä reseptissä.

Anna taikinan kohota 1 1/2 tuntia.

Jaa taikina kahteen voideltuun vuokaan ja anna vielä kohota hetki. ( kolme vuokaa, jos haluat matalammat leivät)
 

Paista uunin alaosassa 175 asteessa noin 2 tuntia. Paistamisen puolivälissä voitele siirappi-vesi seoksella kerran tai pari.

Kun leipä on kypsä, kumoa se leivinpaperille ja anna jäähtyä. Säilytä muovipussissa jääkaapissa.  Parhaimmillaan parin päivän kuluttua.
Todella helppotekoinen ja maukas!


 
Uudenvuoden iltana tein lämminsavulohesta ja tuorejuustosta, majoneesista, sitruunamehusta ja tuoreesta tillistä maukkaan seoksen, joka tuli Saaristolaisleipien päälle.

Pikainen teeleipä

Tässä vielä pikaleivän ohje, kohotusaineena sooda!

Ainekset:

5 1/2 dl sämpyläjauhoa ( pussinpohjat ja kaikki erilaiset jauhot käy)
1 tl suolaa
1tl soodaa
Sekoitetaan keskenään.

Lisää 3 1/2 dl piimää, jogurttia tai kermaviiliä
Sekoita puukauhalla

Leivinpaperin päällä pellillä muotoillaan kaksi leipää, jauhojen avulla taputtele haluamasi malliseksi. Pistele haarukalla ja paista 200 asteessa 25 - 30 minuuttia  uunin alaritilällä.
Maistuu heti tuoreena voin tai hillon ja teen kanssa.



Vettä,  vettä ja vielä kerran vettä..
Muistutuksena pöydällä, pari pullollista ainakin...

Karitsanlihapataa juureksia

 

 

 

Aamulla ennen lenkkiä laitoin uunivuokaan lanttua viipaleina, porkkanaa, punasipulia, valkosipulia, paprikaa, selleriä ja karitsanlapaa kuutioina. Päälle suolaa, laakeria, punapippuria ja vettä juuri sen verran, että peittyivät. Kansi kiinni ja uuniin 150 astetta( kiertoilmauunissa) ja sai olla noin kolme tuntia ja valmista oli. Sekoitin kerran välillä ja lenkin jälkeen ruoka oli valmista. Salaattia ja punajuuria hunajan ja voin kanssa paistettuna...siinä maukas ateria!

Ei raaka-aineitten tarvitse olla kalliita, mutta onhan totta, että  siitä on vähän vaivaa, kun kuorii juurekset ja muut aineet. Mutta sitten onkin puhtaat ja tuoreet raaka-aineet ja tietää mitä suuhunsa laittaa. Eikä tarvitse popsia lisättyjä säilöntä- ym väriaineita.

Kaikki kaunis kuihtuu aikanaan ja sitä on lähdettävä uusien ostoon...



Tässä on eräs paljon kiinnostavia asioita ja ideoita sisältävä kirja...suosittelen!

Sanna Ehdin, Enemmän energiaa!
Kohti rikasta, onnellista ja terveellistä elämää

Näissä tunnelmissa näin vuoden 2015 alussa!

Kaikille teille maukasta, loistokasta ja antoisaa uutta vuotta!

Kiitos, kun jaksoit olla taas mukana!

Palataan taas ja ihania kommentteja oli taas tullut, kiitos niistä!